Kokemuksen Tutkimuksen Instituutin syntyhistoria

Kokemuksen tutkimuksella ja sitä edeltävällä tietoisuuden, tajunnan ja subjektifilosofialla, on lähes kahdensadan vuoden historia. KTI liittyy tähän perinteeseen. KTIn syntyhistoria juontuu 2000 -luvun taitteeseen.

Artikkelista Kymmenen vuotta kokemuksen tutkimusta Oulussa

”(…) Vaikka kymmenen vuotta ei ole pitkä aika, se antaa mahdollisuuden tarkastella, miten kaikki sai alkunsa ja mitä tuona kymmenenä vuotena on tapahtunut. Kokemuksen tutkimus -seminaarien historia juontaa 2000-luvun taitteeseen Oulun yliopiston silloisessa psykologian ja kasvatuspsykologian jaoksessa toimineisiin tutkijoihin. Kaikkia heitä yhdisti tyytymättömyys nykypsykologiaa ja sen kehityssuuntaa kohtaan. He olivat kiinnostuneita psykoanalyysistä, fenomenologiasta, hermeneutiikasta ja psykologian ja kasvatuspsykologian perusteista. Heidän keskuudessaan virisi ajatus näiden systemaattiseen tarkasteluun, joka konkretisoitui säännöllisesti kokoontuneeseen ryhmään, jonka nimeksi Marianne Tensingin ehdotuksesta tuli Psii-ryhmä (kreikan kielen sana psii tarkoittaa sielua ja se esiintyy venäjänkielisessä psykologiaa tarkoittavassa sanassa ”psikhologiya”). Psii-ryhmän toimintaan osallistuivat aktiivisimmin Terhi Jokelainen, Leena Kultalahti, Timo Latomaa ja Marianne Tensing, mutta myös Sirka Niskanen ja Mika Raappana olivat mukana. Kasvatuspsykologian professori Hannu Soini osallistui kahteen ensimmäiseen tapaamiseen. Psii-ryhmällä oli kunnianhimoisia ajatuksia ja tavoitteita psykologian ja kasvatuspsykologian kehittämiseksi ymmärtävänä tieteenä ja toiminnan järjestäytymiseksi. Tärkeänä pidettiin systemaattista perehtymistä mannermaisen filosofian, psykoanalyysin ja ymmärtävän psykologian historiaan. Tehtiin suunnitelmia artikkelien kirjoittamisesta, seminaarien järjestämisestä ja ymmärtävän psykologian tieteellisen seuran perustamisesta, jota Terhi Jokelainen ehdotti. Alusta asti nähtiin tärkeäksi keskusteluyhteys Lapin yliopiston psykologian professori Juha Perttulan kanssa, josta seurasi useita vierailuja Lapin yliopiston ja Oulun Psii-ryhmän välillä, yhteistoiminnan suunnittelua ja pohdintoja, miten ymmärtävän psykologian, tosin vielä tuolloin alussa tuota nimitystä käytti vain Timo Latomaa, asemaa voitaisiin parantaa.

Psii-ryhmä ei ehtinyt toimia kauan. Ryhmässä toimineiden jäsenten työsuhteita ei jatkettu Oulun yliopistolla, joka toimi ryhmän virallisena kotiorganisaationa. Vain perustajajäsen Timo Latomaa jatkoi yliopistossa ja on toiminut siellä ymmärtävän psykologian historian tunnetuksi tekijänä, suomalaisena uranuurtajana ja kehittelijänä. Aika ei ole vielä valmis julkisesti käsitellä tähän johtaneita tapahtumia. Mutta tuona lyhyenä aikana, jonka Psii-ryhmä pysyi koossa, ehdittiin saada aikaan näkyviä tuloksia. Kirjoitettiin Kasvatuspsykologian paikkaa etsimässä –artikkeli (Latomaa et. al. 2002), jonka piti olla alku artikkelisarjalle kasvatuspsykologiasta tieteenä ja käytäntönä. Tämä projekti jatkui vain Timo Latomaan artikkelissa Kasvatuspsykologia tieteenä ja käytäntönä (2008) ja loppui hänen jäätyä sivuun kasvatuspsykologiasta Oulussa. Psii-ryhmän voimin järjestettiin ensimmäinen Kokemuksen tutkimus-seminaari. Seminaarin ohjelman laati ja järjestelyistä vastasivat Timo Latomaa, Sirkka Niskanen ja Juha Perttula. Seminaarin jälkeen seminaaria esiteltiin Psykologia-lehdessä (Latomaa, et. al. 2003) ja perustettiin Internetiin kokemuksen tutkijoiden verkkosivusto ja keskustelufoorumi (http://groups.msn.com/kokemus). Tony Dunderfeltillä oli tärkeä merkitys Kokemuksen tutkimus –kirjasarjan syntymisen kannalta. Hänen Dialogia-kustannus kustansi ensimmäisen Kokemuksen tutkimus –kirjan, joka ilmestyi 2005 Juha Perttulan ja Timo Latomaan toimittamana. Kirjan toisen ja kolmannen painoksen ja kirjasarjan myöhemmin ilmestyneet kirjat on kustantanut Lapin yliopistokustannus.

Psii-ryhmän toiminnan loputtua toiminta hiipui ja olisi ehkä loppunut kokonaan, ellei Oulusta Helsinkiin siirtynyt kasvatuspsykologian tutkija Teemu Suorsa olisi palannut takaisin Oulun yliopistoon. Hänen ehdotuksestaan kokemuksen tutkimusta, tai kokemustutkimusta, niin kuin Teemu Suorsa sitä kutsui, alettiin uudelleen virittää. Timo Latomaa otti yhteyttä Juha Perttulaan ja ajatus toisesta Kokemuksen tutkimus -seminaarista alkoi konkretisoitua. Paikaksi valittiin toistamiseen Oulun yliopisto. Ohjelman suunnittelusta ja järjestelyistä vastasivat Timo Latomaa ja Teemu Suorsa. Seminaari järjestettiin kesällä 2009. Toinen kokemuksen tutkimuksen seminaari oli tärkeä monella tapaa. Se käynnisti uudelleen Psii-ryhmän ajatuksen kokemuksen tutkimusta koskevasta seminaarisarjasta, julkaisutoiminnasta (Kokemuksen tutkimus II julkaistiin 2011 Timo Latomaan ja Teemu Suorsan toimittamana) ja kokemuksen tutkijoiden verkostoitumisesta ja Internet -sivustosta keskustelufoorumina. Seminaarin jälkeen perustettiin postituslista ja ”uusi” Kokemuksen tutkimus -verkosto (http://kokemus.wordpress.com/), jonka luomisessa Teemu Suorsa ja Satu Liimakka olivat keskeisinä toimijoina. Kokemuksen tutkimuksen verkoston haluttiin olevan mahdollisimman avoin ja yhdistävän kaikkia kokemuksen tutkimuksesta kiinnostuneita tieteenalasta ja ammatista riippumatta. Samassa tutkijoita ja toimijoita yhdistävässä tarkoituksessa otettiin käyttöön Facebook-sivusto tammikuussa 2013.

Vuonna 2011 järjestetty kolmas Kokemuksen tutkimus -seminaari oli myös tärkeä käännekohta. Sitä miettiessään Timo Latomaa ja Teemu Suorsa pohtivat toimijapohjan ja järjestelyvastuun laajentamista. Timo Latomaa muisti Juha Perttulan ohjanneen useita hoitotieteen väitöskirjoja ja Kaisa Koiviston väitöskirjan nuorista psykoosipotilaista. Oulun ammattikorkeakoulusta löytyi myös kokemuksen tutkimuksesta kiinnostuneet Liisa Kiviniemi ja Pirkko Sandelin. Mainitut viisi oululaista henkilöä ja Milla Merilehto Oulun yliopistosta vastasivat kolmannen seminaarin ohjelman suunnittelusta ja järjestelyistä sekä toimittivat Kokemuksen tutkimus III -kirjan, joka ilmestyi 2012. Seminaaripaikka vaihtui Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköksi. Seminaarin osallistujien taustat monipuolistuivat, kun järjestäjät halusivat sekä kokemuksen tutkimuksen tieteen edustajia että kokemuksen käytännön tuntijoita. Taiteen tutkijat löysivät kokemuksen tutkimuksen seminaarin. Kolmannessa kokemuksen tutkimuksen seminaarissa ja kirjassa näkyi kirjasarjan vähitellen systematisoituva kokemuksen teoreettinen tarkastelu filosofian ja empiiristen psykologia- ja sosiaali/kulttuuritieteiden näkökulmista. Uutena mukaan tullut käytännön tarkastelu kokemuksen näkökulmasta alkoi herättää myös vankkaa kiinnostusta.

Kokemuksen tutkimus IV -seminaari 2013 jatkoi edellisessä seminaarissa alkanutta teoriaa ja käytäntöä yhdistävää linjaa: kokemus ihmistieteellisen tutkimuksen kohteena ja kokemuksen ymmärtäminen kohti parempia käytänteitä. Timo Latomaa halusi edelleen laajentaa seminaarin suunnittelupohjaa. Filosofian näkökulma kokemuksen tutkimukseen laajeni ja syveni Jani Kukkolan mukaantulon kautta. Sosiologian näkökulmaa tuli mukaan edustamaan kansallisestikin merkittävä syrjäytymistutkija, kasvatussosiologi Veli-Matti Ulvinen. Mukaan tuli myös opettamisen käytännön edustajana matemaatikko ja didaktikko Olavi Karjalainen. Seminaariin osallistui myös yhä enemmän taiteen tutkimuksen edustajia ja kokemuksen tutkimuksesta kiinnostuneita nuoren polven filosofeja. Seminaari jatkoi toimivaa yhteistyötä yliopistossa toimivien ja ammattikorkeakoulussa toimivien välillä. Kokemuksen tutkimus-seminaarin vakiintunutta asemaa kuvasti hyvin se, että yliopiston rehtori Lauri Lajunen ja ammattikorkeakoulun rehtori Jouko Paaso avasivat seminaarin Liisa Kiviniemen ja Timo Latomaa kutsumana. Timo Latomaa halusi Kokemuksen tutkimus IV-kirjan toimituskunnan edellistä toimituskuntaan suppeammaksi ja Jani Kukkolan toimituskuntaan. He pyysivät yhteistyökumppani-instituutiosta kaksi edustajaa ja toimituskuntaan tulivat Kaisa Koivisto ja Pirkko Sandelin.

Alkukesästä 2013 Tony Dunderfelt soitti Juha Perttulalle ja Timo Latomaalle esitellen ajatuksen Lauri Rauhalan juhlaseminaarin järjestämisestä. Syksyllä 2014 tulee kuluneeksi 100 vuotta Lauri Rauhalan syntymästä. Juha Perttula ja Timo Latomaa innostuivat ajatuksesta, ja päätettiin ehdottaa Oulun kokemuksen tutkimuksen verkoston aktiiveilta voisiko seuraava Kokemuksen tutkimus -seminaari olla Rauhalan juhlaseminaari. Tämä sopi heille hyvin. Seuraava Kokemuksen tutkimus -seminaari on suunniteltu järjestettävän syksyllä 2014 Lapin yliopistossa. Seminaarin ohjelman suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa Juha Perttula. Seminaarissa tarkastellaan Lauri Rauhalan merkitystä suomalaiselle kokemuksen tutkimukselle.

Miten kulunutta kymmentä kokemuksen tutkimuksen vuotta voisi luonnehtia? Perustajajäsenen ja Oulun kokemuksen tutkimuksen ilmiön isän Timo Latomaan mukaan 2000-luvun taitteessa ja alussa oli paljon innostusta, ajatuksia, suunnitelmia ja toimijoita aktiivisessa ryhmässä. Monia asioita laitettiin alulle, jotka sitten myöhemmin kokemuksen tutkimuksen uudelleen virittyä 2000-luvun lopulla ovat jatkuneet. Kokemuksen tutkimus -seminaari ja kirjasarja on vakiintunut pohjoisena kulttuuri-ilmiönä. Vaikka selkeää ohjelmallista linjaa on vaikea hahmottaa, muodostaa neljännen osan jälkeen kirjasarja suhteellisen monipuolisen katsauksen olemassa olevaan suomalaiseen kokemuksen käsitteelliseen tarkasteluun, empiirisen tutkimukseen ja käytäntöön. Myös aikaisemmin puuttunut syvällisempi kokemuksen tutkimuksen mahdollisuuden filosofinen tarkastelu on saanut perustuksensa Jani Kukkolan teksteissä (ks. esim. Koskela 2012a, 2012b). Kokemuksen tutkimus -verkosto ja verkkosivusto on toiminnassa, joskin aktiivisuuden lisäämiseksi on tehtävä vielä töitä. Kokemuksen tutkimus on päässyt esille sosiaalisessa mediassa. Vaikka Kokemuksen tutkimus-seminaarit ovat muodollisesti olleet Kokemuksen tutkimus -verkoston pääasiallisesti järjestämiä, ei ole epäselvyyttä siitä etteikö kyse ole ennen kaikkea oululaisesta projektista.

Nyt kymmenen vuotta ensimmäisestä Kokemuksen tutkimus-seminaarista ja Psii-ryhmän hajoamisesta, ympyrä tavallaan sulkeutuu – ja saattaa alkaa uusi vaihe. Muutama vuosi sitten, 2010-luvun taitteessa Leena Kultalahti, Marianne Tensing ja Timo Latomaa alkoivat pitää yhteyttä, tavata ja keskustella yhteistyöstä ja kokemuksen tutkimuksesta. Marianne Tensing ja Timo Latomaa ovat jatkaneen yhteistyötä. Timo Latomaa ehdotti Jani Kukkolaa mukaan näihin keskusteluihin. Kesällä 2013 Timo Latomaa otti esille ajatuksen Kokemuksen tutkimuksen instituutin perustamisesta. Kukkolan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päädyttiin Kokemuksen tutkimuksen verkostosta erilliseen toimijaan, joka olisi nimenoman oululainen. Verkosto haluttiin säilyttää edelleen mahdollisimman avoimena tutkijoiden verkostona. Instituuttia perustamaan haluttiin kutsua pieni joukko avainhenkilöitä miettimään instituutin toiminta-ajatusta ja tehtäviä. Mukaan haluttiin yliopiston ja korkeakoulun edustajien lisäksi yksityisen sektorin edustajia. Niin Jani Kukkola ja Timo Latomaa kutsuivat kokoon instituutin perustamiskokoukseen 11.9.2013 Harri Hyypän, Liisa Kiviniemen, Kaisa Koiviston, Pirkko Sandelinin ja Marianne Tensingin sekä Juha Perttulan. Instituuttia ei tuossa kokouksessa vielä perustettu, vaan päätettiin kokoontua säännöllisesti ja katsoa, miten tuo perustaminen tapahtuisi olemassa olevan toiminnan yhdistämisen ja uuden luomisen kautta luontevimmin. Toiseen kokoukseen myöhemmin syksyllä Juha Perttula ja Liisa Kiviniemi eivät päässeet, mutta keskustelua jatkettiin. Marianne Tensing ja Timo Latomaa keskinäisen tapaamisen jälkeen esittivät viikoittaisia keskustelutapaamisia, jotka alkoivat maanantaina 18.11. Marianne Tensing totesi tapaamisessa 27.11., että Kokemuksen tutkimuksen instituutti on perustettu 11.9.2013. Hän ja Timo Latomaa päättivät, että 11.9.2014 järjestetään Kokemuksen tutkimuksen instituutin ensimmäisenä vuosipäivänä yksipäiväinen seminaari. Instituutti hakee vielä muotoaan, mutta se merkitsee uutta askelta kokemuksen tutkimuksessa. Kokemuksen tutkimuksen instituutin erityispiirre on pohjoisuus. Tämän lisäksi yhteyksiä ja aktiivista toimintaa halutaan lisätä kansallisesti, mutta myös kansainvälisesti. Odotettavissa on, että tulevat seminaarit olisivat kansainvälisiä tapahtumia, jonne saapuisi merkittäviä kokemuksen tutkijoita keskustelemaan, oppimaan toisiltaan ja toteamaan, että pohjoinen tarjoaa kokemuksen tutkimukselle oman erityisen mahdollisuutensa.”

Teoksesta Kaisa Koivisto, Jani Kukkola, Timo Latomaa & Pirkko Sandelin (toim.) 2014. Kokemuksen tutkimus 4: ”Annan kokemukselle mahdollisuuden”. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. s. 9-13.